Opiskeluni silloisessa työväenopistossa alkoi 1960-luvulla.
Meillä oli täällä Reposaaressa ainakin naisten käsitöitä. Teimme ensin kaavat ja ompelimme vaatteita. Opettajana toimi Raila Kontro. Hän hankki meille kankaitakin, koska täältä oli pitkä matka kaupungin keskustaan ja kaupat eivät olleet auki myöhään ja lauantai oli myös työpäivä, joten oli omat hankaluutensa lähteä kangasostoksille. Teimme myös revinnäistöitä, karjalan kirjontaa ym. Raila Kontro oli innostava opettaja. Minullekin vasurille hän opetti paulapistot ja muurahaisenpolut. Näyttelykin oli aina keväisin
1980-luvulla olin piirustus-ja maalauskursseilla täällä Reposaaressa. Opettajana toimi aluksi Toivo Henriksson ja myöhemmin Henry Merimaa, Kaarina Grönroos ja Merja Vainionpää.
Näihin Reposaaren kursseille ilmoittauduttiin yleensä opettajalle ensimmäisellä opintotunnilla.
1 kommenttia
Jätä kommenttiHei Eila ja kiitos muistoista!
Kiva saada muistoja myös Reposaaresta. Pidettiinkö tuolloin Reposaaressa oma kevätnäyttely?
Tuohon kankaidenhankintaan liittyi vaikeuksia myös sota-aikana, jolloin kankaita ei vaan yksinkertaisesti saanut mistään. Ompelupiiriläiset purkivat vanhoja vaatteita ja tekivät opistossa niistä lapsille uusia vaatteita, mikä tietysti oli yleinen käytäntö tuolloin muutoinkin. Kankaita yritettiin saada mm. menemällä aikaisin aamulla Puuvillatehtaan jonoon, jossa erään haastateltavan mukaan oli ajoittain poliisit valvomassa järjestystä. Jos joku tiesi kertoa johonkin kauppaan tulleen kankaita, niin sinne kiiruhdettiin oitis. ”Kyllä silloin niin kovaa oli niiden rättien kanssa”, totesi yksi haastatelluista sota-ajan opistolaisista.
Jätä kommentti